Ajanvaraus

Sulje ajanvaraus

Aukioloajat
ma-to 8-18, pe 8-15

017 266 5130


Voit myös

Varata ajan tästä

Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD) ja erotusdiagnostiikka

Purentaelimistön toimintahäiriöillä (temporomandibular disorders, TMDs) tarkoitetaan leukanivelten, puremalihasten, hampaiston ja niihin läheisesti liittyvien kudosten sairaus- ja kiputiloja sekä toimintahäiriöitä. Tyypillisimpiä oireita ovat leukanivelen tai puremalihasten alueella paikantuva kipu, leukaniveläänet, suunavauksen rajoittuminen sekä alaleuan liikehäiriöt. Vaiva voi esiintyä myös päänsärkynä tai kasvo- tai korvakipuna.

TMD-vaivat ovat yleisiä. Esiintymisensä puolesta TMD ilmenee useammin naisilla ja 35-50 vuotta täyttäneillä. Altistavia tekijöitä voivat lisäksi olla purentavirheet, hampaiden narskuttelu eli bruksismi, purennan madaltuminen, depression sekä stressaava elämäntilanne.

TMD- vaivat luokitellaan lihasperäisiin, nivelperäisiin tai näiden yhdistelmiin. TMD-diagnoosi perustuu tarkkaan kliiniseen tutkimukseen, jota täydennetään tarvittaessa röntgenkuvin Tyypillistä TMD-kivulle on toispuoleisuus sekä luonteeltaan jomottava ja häiritsevä kipu, joka ilmenee usein voimakkaampana aamuaikaan. Tähän on usein syynä nimenomaan unenaikainen hampaiden narskuttelu.

TMD:n ensivaiheen hoitoja ovat purentakiskon valmistaminen yökäyttöön sekä kipulääkitys hellittämään akutisoitunutta oirekuvaa. Lisäksi ohjeistetut alaleuan liikerajoitukset sekä fysioterapia voivat helpottaa oireita. Vain pieni osa tapauksista vaatii erikoissairaanhoitoa. Pitkittyneen tai toistuvan oirekuvan tapauksessa tasapainoisen purentatoiminnan saavuttaminen voi vaatia jatkohoitosuunnitelman suun ja hampaiston kokonaishoidon yhteydessä. Tällöin hammaskontaktien tasapainoitushionta ja oikomishoito tai proteettinen hoito voivat tulla kysymykseen.

Erotusdiagnostiikka

TMD:stä poikkeavat, kasvojen ja leukojen alueelle kipua aiheuttavat tilat on tärkeä sulkea pois diagnoosia laadittaessa. Tällöin hammaslääkärin toteuttama anamneesi ja oirekuvan kartoittaminen ovat merkittävässä asemassa. Kivun taustalla voi olla esimerkiksi korva- tai hammasperäinen infektio tai puhkeamattomat tai osittain puhjenneet viisaudenhampaat. Yläleuan hampaat puolestaan saattavat tuntua aroilta poskiontelontulehduksen yhteydessä.

Toistuvan ja pitkittyvän päänsäryn syy saattaa löytyä epätasapainoisesta purennasta ja purentaelimen toimintahäiriöstä. Tällöin on huomioitava migreenin tai niska-hartiaseudun lihasjännitteistä johtuvan jännityspäänsäryn mahdollisuus.

Useat neurologista alkuperää olevat kiputilat voivat myös kohdistua kasvojen ja leukojen alueelle. Kroonisesta, keskushermoston kipu-stressimekanismien poikkeavasta toiminnasta johtuvaa kipuoireyhtymää kutsutaan fibromyalgiaksi. Fibromyalgiaan kuuluu laaja psykosomaattinen oirekuva, joka aiheuttaa kipukynnyksen alenemista ja voimakasta uupumusta. Trigeminusneuralgia eli kolmoishermosärky puolestaan on lyhyinä jaksoina saman päivän aikana toistuva, toispuoleinen, tuikkiva kiputila, joka voi tuntua hampaiston, leuan ja leukanivelen alueella.

Kasvoissa, suun limakalvoilla tai nielun alueella esiintyvät kiputilat saattavat johtua myös virusinfektiosta. Vesirokkovirus eli varicella zoster jää aina yleensä lapsuudessa sairastetun infektion jälkeen pysyvästi elimistöön selkäytimen hermosoluihin. Se saattaa myöhemmin aiheuttaa vyöruusun (herpes zoster), joka voi esiintyä minkä tahansa tuntohermon hermottamalla alueella, mutta  aina vain toispuoleisesti. Kasvohermojen alueella esiintyessään vyöruusu voi aiheuttaa rakkuloita myös suun ja nielun limakalvoille. Epätyypillinen kasvokipu puolestaan on vaikeasti diagnosoitava tila, jonka etiologia on vielä tuntematon. Epätyypillisiin kasvokipuihin luetaan suun ja hampaiden kiputilat, joihin ei liity selviä kliinisiä tai muita löydöksiä. Näihin lukeutuvat esimerkiksi määrittämätön hammassärky tai suupolte. Epätyypillinen kasvokipu ei helpota hammashoitotoimenpitein, ja ylimääräisiä kipualuetta rasittavia toimenpiteitä tulisikin välttää.

Muita kasvojen alueen kiputiloja aiheuttavia löydöksiä saattavat olla tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä systeemiset sidekudossairaudet. Näihin kuuluvat esimerkiksi reumatoidiartriitti, joka usein aiheuttaa muutaman vuoden kuluessa taudin alkamisesta oireita myös leukaniveliin. Myös sylkirauhassairauden mahdollisuus on poissuljettava diagnoosia laadittaessa. Lisäksi on olemassa hyvin harvinaisia suun ja kasvojen alueen kiputiloja, kuten temporaaliarteriitti, joka esiintyy lähes aina vain yli 50-vuotiailla. Temporaaliarteriitille tyypillistä on nopeasti alkava, voimakas, sykkivä ohimo- tai päänsärky. Päänahka voi tuntua aralta ja ohimovaltimo on pullistunut ja arka. Tilaan liittyy usein myös voimakas yleiskunnon lasku. Lääkärin hoitoon on hakeuduttava pikaisesti, sillä ohimovaltimon tulehdus voi johtaa hoitamattomana  näön alentumiseen, jopa sokeutumiseen.

Kasvojen ja suun alueella esiintyvistä äkillisistä, toistuvista tai pitkittyvistä kiputiloista on aina tärkeää keskustella hammaslääkärin tai lääkärin kanssa. Oikea-aikainen tutkimus ja hoito parantaa elämänlaatua ja sen yhteydessä poissuljetaan suun ja leukojen alueen mahdollisesti etenevät, patologiset tilat.

Lähteet

Al-Jundi MA, John MT, Setz JM ym. Meta-analysis of treatment need for temporomandibular disorders in adult nonpatients. J Orofac Pain 2008;22:97-107

Anastassaki Köhler A, Hugoson A, Magnusson T. Prevalence of symptoms indicative of temporomandibular disorders in adults: cross-sectional epidemiological investigations covering two decades. Acta Odontol Scand 2012;70:213-23

Yekkalam N, Wänman A. prevalence of signs and symptoms indicative of temporomadibular disorders and headaches in 35-, 50-, 65-, and 75- year olds living in Västerbotten; Sweden. Acta Odontol Scand 2013

Rutkiewicz T, Könönen M, Suominen-Taipale L ym. Occurrence of clinical signs of temporomandibular disorders in adult Finns. J Orofac Pain 2006;20:208-17

Wang J, Chao Y, Wan Q ym. The possible role of estrogen in the incidence of temporomandibular disorders. Med Hypotheses 2008;71:564-7

Sipilä K, Ensio K, Hanhela H ym. Occlusal characteristics in subjects with facial pain compared to a pain-free control group. Cranio 2006;24:245-51

Pahkala R, Qvarnström M. Can temporomandibular dysfunction signs be predicted by early morphological or functional variables? Eur J Orthod 2004;26:367-73

Seligman DA, Pullinger AG. Dental attrition models predicting temporomandibular joint disease or masticatory muscle pain versus asymptomatic controls. J Oral Rehabil 2006;33:789-99

Mease P. Fibromyalgia syndrome: review of clinical presentation, pathogenesis, outcome measures, and treatment. J Rheumatol Suppl 2005;75:6-21

Avainsanat: hampaiden narskuttelu, kipua kasvojen lihaksissa, aamupäänsärky, päänsärky, niskakipu, hartiakipua, hampaiden kiristely, hampaiden kuluminen, purentakisko